Lukutahtini oli alkukesästä melkoisen hyvä verrattuna normaaliin tahtiini ja sain todella mukavasti luettua. Tämäkin kirja on yksi sen vähän paremman pätkän satoa. Kesän edetessä iltani ovat kuitenkin täyttyneet kaikenlaisesta muusta tekemisestä ja lukeminen on jäänyt vähän sivuosaan. En vain repeä ihan kaikkeen. Mutta ehkä minä taas kohta pääsen lukemaan oikein kunnolla.
Tuiki, tuiki tähtönen kirjassa seurataan Star Street numero 66:n asukkaita salaperäisen vierailijan silmistä katsottuna. Talossa asuu nelikymppinen Katie, jolla on poikaystävänä rikas yrityssaneeraaja Conall, Lydia, joka asuu kahden puolalaisen kämppiksensä kanssa, jotka molemmat pelkäävät häntä, heidän alapuolellaan asuu vanha Jemima, jolle tulee vieraaksi hänen kasvattipoikansa Fionn kuvaamaan puutarhaohjelmaa telkkariin, ja lisäksi talossa asuu vielä Matt ja Maeve, rakastunut nuoripari. Pikkuhiljaa kirja alkaa availemaan ihmisten salaisuuksia samalla, kun se seuraa ihmisten elämää.
Täytyy heti alkuun sanoa, että odotin jotain aivan muuta Tuiki, tuiki tähtöseltä. Sen kannessa oli pieni sydänmerkki kirjaston puolesta, ja Keyesin kirjat sattuneesta syystä sijaitsevat Kinsellan kirjojen vieressä, joten kuvittelin tämän olevan samanlaista hömppää. Kirja oli kuitenkin mielestäni kaikkea muuta kuin romanttinen kirja, enemmänkin fiktiivinen tarina useasta ihmisestä ja heidän elämästään. Chicklitiksi tämä taas on minun mielestäni aivan liian raskasta luettavaa.
Alkuun minua otti päähän, ettei kirja ollutkaan romanttinen tarina, ja se tuntui muuttuvan jatkuvasti synkemmäksi ja synkemmäksi, mikä ärsytti aina vain lisää. Minä kun kuvittelin lukevani jotakin vaaleanpunaisen hattaran tapaista. Aloin jo pelkäämään, etten jaksaisi kaikkea sitä angstia, jota kirja sisälsi. Etenkin kirjan onnellisen pariskunnan, Mattin ja Maeven, tarina alkoi varsinkin saada hyvinkin ikäviä sävyjä. Mutta sen pienen hetken jälkeen, kun kiinnostukseni oli lähes kokonaan mennyttä, aloinkin oikein kunnolla tykkäämään tästä.
Kaikki hahmot olivat minun mielestäni todella hyviä. He olivat hyvin aidontuntuisia ja jokaisella oli omanlaisensa persoonallisuus. Jokaisen elämä oli erilainen ja heidän ongelmansa poikkesivat toisistaan. Oli hauskaa, miten he kaikki elivät niin erillistä elämää, tuskin tunsivat toisiaan, ja silti heidän elämänsä kietoutuivat toisiinsa. Kirja muutti kaikkien heidän elämänsä suuntaa niin, että oli hyvin vaikea arvata loppua ja sitä, kuka päätyisi yhteen kenenkin kanssa.
Kirjaan oli kyllä melko vaikea päästä sisään ja minusta se vaati lukijalta aika lujaa omistautumista. Itse luin tämän melko nopeasti harppoen pitkiä pätkiä kerrallaan ja niin se tuntui toimivan minulle parhaiten. Kertojan vaihtuminen lyhyin välein olisi ollut raskasta pienemmissä pätkissä luettuna eivätkä kaikki henkilöt olisi tulleet niin tutuiksi. Jos minulla olisi tällä hetkellä koulua, tämän kirjan lukemisesta ei olisi luultavasti tullut yhtään mitään. Tarina oli niin rönsyilevä useine henkilöineen ja heidän taustatarinoineen, että se teki seuraamisen sekä henkilöihin tutustumisen melko työlääksi.
Rönsyilevyyden sekä romanttiseksi kirjaksi melko suuren sivumäärän vuoksi tämä kirja oli myös tahdiltaan aika hidas, ja tarinan kunnollista etenemistä sai odotella hyvinkin pitkään. Jonain huonompana hetkenä olisin kyllä keskeyttänyt tämän kirjan tylsänä, mutta Tuiki, tuiki tähtösen onneksi minulla oli päällä hyvä luku-flow. Pieniä paljastuksia alettiin ripottelemaan vähän kerrallaan. Aloin itse kyllästymään siihen tiedon panttaukseen ja ärsyyntymään oikein kunnolla. Toisaalta pidin siitä, että henkilöt ja tarina rakennettiin hitaasti, vaikkakin lukijalle kirja olisi ollut helpompi selättää vähemmällä sivumäärällä.
Mitä tulee sitten kirjan salaperäiseen vierailijaan, en oikein välittänyt siitä.
Ja tuo kirjan kansi on niin huono.
Kaiken kaikkiaan kirja oli minusta mielenkiintoinen, mutta jää herkästi pinnalliseksi ja tylsäksi, jos siihen ei jaksa satsata riittävästi ajatuksiaan. Hahmot eivät itsestään tule tutuiksi, vaan minusta tuntui, että heistä piti olla itse todella kiinnostunut. Mutta mielestäni kirjalla oli ihan toimiva idea ja varsinkin jälkeenpäin olin tyytyväinen, että jaksoin lukea tämän läpi niinkin intensiivisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!