24. marraskuuta 2015

Rosamund Hodge: Cruel Beauty


Nyx on kasvatettu vain yhtä tarkoitusta varten: hän menee naimisiin valtakunnan julman hallitsijan kanssa ja tappaa tämän. Nyxin isä on tehnyt aikoinaan sopimuksen Ignifexin, demoniherran kanssa, ja sopinut, että hän antaa toisen kaksostytöistään Ignifexille vaimoksi. Nyt Nyx on sen ikäinen, että lupaus on aika täyttää ja Nyx katkera kohtalostaan kaikille. Kukaan hänen perheenjäsenistään ei ole missään vaiheessa yrittänyt pelastaa häntä kurjalta kohtaloltaan eikä kukaan tunnu välittävän hänen haaveistaan ollenkaan. Mutta Nyx on tottunut nielemään kohtalonsa kunniakkaasti ja astelee avioliittoon hirviön kanssa leuka pystyssä. Ignifex ei vain ole ollenkaan sitä, mitä Nyx oletti tämän olevan ja pitkään haudutetut suunnitelmat tuntuvat hajoavan käsiin.

Alkuun täytyy sanoa, että minun on hyvin vaikea arvioida Cruel Beautya kokonaisuutena ja asettaa sille jokin selkeä arvosana. Siinä oli monia asioita joista pidin ja sitten monia asioita, joista en pitänyt ollenkaan. Cruel Beauty on siis Kaunotar ja hirviö -mukaelma, jossa eletään merkillisessä fantasiamaailmassa. Siihen sekoittuu niin maagisia elementtejä kuin antiikin Kreikan mytologiaakin. Varsin mielenkiintoinen sekoitus siis kyseessä.

Pidin Nyxistä päähahmona, sillä hän oli inhimillinen kuvaelma tytöstä, joka on pakotettu elämään elämää, jota hän ei itse ole valinnut. Hän oli itsekäs ja valitti kohtalostaan paljonkin, mutta sen lisäksi hän oli hyvin vahva ja fiksu ja toisaalta sympatiseerattava tyyppi. Pidin kyllä erityisesti hänen itsekkäästä ja synkemmästä puolesta. Myös Ignifex oli varsin hyvä hirviö, paras tähän mennessä lukemistani mukaelmista. Toki olisin hänellekin toivonut vähän enemmän hirviömäisyyttä, mutta hän oli todella hauska hahmo ja monet kerran naureskelin hänen jutuilleen.

"Refraining from abominations is not a special favor that should earn you a prize, my lord husband." I crossed my arms. "Or will you next expect me to love you beacuse you have not yet put me to tornment?"
..............
   "Well, I'm already hoping there could be a dinner where you don't try to stab me with your fork," he said.
   "You might need to make your peace with disappointment."

Juonta kuvailisin vähintäänkin mielenkiintoiseksi ratkaisuksi. Näin muutaman viikon mietittyäni asiaa sanoisin, että juoni oli turhankin mutkikas. Se olisi ollut vaikuttavampi yksinkertaisemmassa muodossa. Alkuun tarina vaikutti aika perinteiseltä, mutta loppu kyllä yllätti tyylillään ja pisti miettimään hetkeksi kaikkia tapahtumia. Ehkäpä vika oli myös tahdituksessa. Kirjan alkupuolisko oli melko hidas ja itse olin jopa kyllästynyt etenemiseen, mutta loppua kohden asioita alkoi sitten tapahtua ja vyöryä enkä oikein vieläkään ole ihan varma, että mitä kirjan lopussa tapahtui.

Maailma oli omaperäinen ja Kreikan mytologian sekoittuminen kaikkeen hauskaa, mutta hyvin sekavaa. Vieraalla kielellä lukeminen tekee omat haasteensa aina fantasialle, mutta en minä yleensä ihan näin pihalla ole ollut tapahtumista. Pariin kertaan meni ihan ohi, että miten jotkin asiat toimivat tai mitä ne tarkalleen ottaen ovat, mutta en jaksanut palata takaisin pohtimaan lukemaani. Myös tietyt tapahtumat kirjan loppupuolella olivat niin abstrakteja, että käsityskykyni englannin kielellä kävi kyllä ylärajoilla :D

Summa summarun: viihdyin ihan kivasti kirjan parissa, mutta kirjan sekavuus sai minut vähän hämilleen. Omaperäisyydestä ja yritteliäisyydestä kuitenkin pisteitä. Kolme tähteä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!