An Ember in the Ashesissa eletään fantasiamaailmassa, jossa imperiumi on valloittanut tehokkaasti alueita alistaen muut kansat tahtonsa alle. Laian kansa on yksi pahiten orjuutetuista kansoista ja hän on tottunut elämään ainaisessa pelossa. Eräänä päivänä imperiumin sotilaat vievät Laian veljen mukanaan ja Laian täytyy rohkaistua pelastaakseen hänet. Laia alkaa vakoojaksi imperiumin Blackcliff Academyssä henkensä uhalla, jossa Elias on viettänyt elämänsä tullakseen säälimättömäksi sotilaaksi. Elias haluaa kuitenkin paeta kohtaloaan ja karata palveluksesta. Rangaistuksena siitä häpeän lisäksi on kuolema. Kun Laian ja Eliaksen polut kohtaavat, täytyy heidä kummankin tehdä päätöksiä, jotka muuttavat heidän elämänsä suuntaa loppuiäksi.
Taidan olla heikkona nuorten aikuisten fantasiakirjoihin, joissa on antiikkilaistyyppiset maailmat, sillä tämä sekä hyvin saman tyyppinen The Winner's Curse ihastuttivat minua molemmat todella paljon. Maailma oli parasta antia An Ember in the Ashesissa, jossa antiikin maailma yhdistyi perinteisempiin fantasian elementteihin, kuten esimerkiksi taikuuteen ja kaikenlaisiin olioihin.Vaikka maailma olikin samaan aikaan maaginen ja epätodellinen, tuntui se hämmentävän uskottavalta ja aidolta paikalta.
Eikä kirjan juonikaan kalpene upean maailmanrakennuksen rinnalla. Siinä oli useita muuttujia, se liikkui väsymättä eteenpäin, mutta oli kuitenkin ymmärrettävä ja selkeä. YA-kirjaksi tämä sisälsi hyvin vähän YA:lle tyypillistä romanssia ja tarinalle annettiin tilaa kulkea omia uomiaan hukuttamatta sitä ihmissuhdedraamailuun.
Juonta voi kyllä samalla pitää myös kirjan heikkoutena, jos nyt jotain huonoa haluaa keksiä. Tarina on hyvin perinteitä noudatteleva eikä sinänsä päässyt erityisemmin yllättämään, joten joidenkin mielestä kirja voi olla tylsä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Itse kuitenkin haksahdan myös näihin upeasti kirjoitettuihin, tarkkaan mietittyihin fantasioihin, jotka viihdyttävät minua alusta loppuun saakka tasaisen vahvasti, vaikka mitään innovatiivisinta teosta en olisikaan lukemassa. Itse jäin lähinnä kaipaamaan lisää raakuutta tarinaan ja ehkä himpun verran raakoja ratkaisuja.
An Ember in the Ashes vei minut mukanaan ja viihdytti kaikkien 400 sivun verran. Kertaakaan en päätynyt hyppimään sivujen yli ja itse olen aika herkkä tekemään sellaista. Neljä tähteä! Nyt pidetään peukut pystyssä, että jatko-osasta löytyy samanlaista puhtia ja jotakin yllättävää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!